- Kama jota ei saa täältä. Haluaa TiVon tv-tallentimen! Haluaa Sonyn Clie-käsimikron! Ja Sonyn Vaio-tietokoneen! Vaan kun mokomia ei myydä Suomessa. Sonyn kamoja voisi tietenkin mennä tilailemaan jostain nettikaupasta, mutta tällaisia laitteita haluaisi kuitenkin näpelöidä hetken ennen kuin polttaa käsittämättömät määrät euroja.

TiVon kohdalla tilanne on vielä surkeampi, sillä konseptin keskeinen osa palvelu, jota ei ole lokalisoitu suomalaisia (tai minkään muunkaan maalaisia kuin yhdysvaltalaisia) kanavia varten.

- Vikinä. Soneran entinen toimitusjohtaja itkee Hesarin haastattelussa kovaa kohtaloaan. Rellun mukaan on väärin, että häntä on vaadittu vastaamaan hänestä esitettyihin väitteisiin. "Tässä toimintamallissa ikään kuin olet syyllinen, kunnes toisin todistetaan". Joo ei. Kysymyksiä ja syytöksiä on esitetty ja Relander, omasta vapaasta tahdostaan, on päättänyt olla niitä kommentoimatta. Relander on edelleen vapaalla jalalla, harrastaa liiketoimintaa ja kansalaisoikeudetkin ovat tallella. Miten ja kuka tässä nyt on tuomittu?

Lisäksi Relander voihkii sitä, että sanomalehtien kotisivuilla on linkkejä Sonera-kirjaan. Relander kutsuu asiaa "hävyttömäksi". Samaa sanaa voisi käyttää Relanderin valituksesta.

+ Suoraselkäisyys. Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander "harkitsee vakavasti" oikeustoimia Sonera-kirjan kirjoittajaa vastaan - mikäli kirjoittajan henkilöllisyys paljastuu. Asiaa! Kirjan väitteet päästään siis viimeinkin selvittämään.

Käsittämätöntä tässä onkin se, että Relander sanoo tarttuvansa asiaan vasta sitten kun kirjoittajan henkilöllisyys paljastuu. Kamaan! Eihän se paljastu, jollei Rellu ensin tee rikosilmoitusta, jolloin tekijää toden teolla voitaisiin etsiä viranomaisvoimin.

- Arkisto puuttuu. Yle lähetti suorana liikenneministeriön Sonera-selvityksen infotilaisuuden. Tämä ikään kuin kielisi siitä, että asialla on jonkinasteinen yleinen merkitys; jokaista maassamme järjestettävää lehdistötilaisuutta ei nimittäin panna livenä valtakunnanverkkoon. OK, jos asia on näin merkityksellinen, olettaisi lähetyksen sitten löytyvän myös Ylen WWW-sivuilta, jotta striimiin pääsisivät kiinni nekin onnettomat, jotka eivät älynneet ajastaa videonauhureitaan The Kimmo Sasi -shown mukaan.

Arvasit oikein, tilaisuuden striimiä ei Ylen palvelusta löydy, ainakaan minkään ilmeisen linkin takaa.

Sama koskee tietysti montaa muutakin merkittävää uutistapahtumaa. Ylellä on kellareissaan hillittömät määrät kansakunnan kollektiivista muistia, jonka tarjoamista julkisesti saataville voisi pitää julkisen palvelun hengen mukaisena. Ongelmiakin tietysti on: tekijänoikeudet (joiden sopimisesta Yle ei tunnu pääsevän edes liikkeelle) ja rahapula. Ehkä Ylen arkistot pitäisikin siirtää paremmin rahoitetun ja johdetun organisaation kontolle. Hoitaisiko valtionarkisto tai Helsingin yliopiston kirjasto tämän homman Yleä paremmin?

+/- Pakoon ei enää pääse. Nokian uusi kamerakännykkä osoitti hyödyllisyytensä, kun eilisestä Turun raha-auton ryöstöyrityksestä napsittiin uutuuskännyllä kuvia.

Kamerakännyköitä on tosin vielä sen verran vähän, että kattava kansalaisvalvontaverkosto ei aivan vielä toteudu. Köyhemmissä maissa joudutaan turvautumaan vielä vanhoihin keinoihin, kuten videokameroihin. Niille onkin sitten keksitty hyödyllistä käyttöä, jota voi käydä tutkailemassa Witness.orgin sivuilla.

Huono puoli on helposti arvattavissa: syrjähyppyjen todistamisesta tulee naurettavan helppoa, lappuliisojen pitää yrittää keksiä miten reagoida kännyyn tulviviin, virhepysäköintejä dokumentoiviin MMS-viesteihin... Alan uskoa Scott McNealya: yksityisyys meni jo.

- Mielikuvituksen ja maun puute. Kyllä on projektiryhmässä käynyt kuhina, kun Fujitsu Invialla on keksitty nimeä Valion SAP-projektille. Toiminnanohjausmöhkäleen käyttöönottokampanjan nimeksi otettiin Valo. Siis ikään kuin "Valio", mutta ei sitä i-kirjainta.

Valo. Projektipäällikön titteli on sitten varmaan rennosti prometheus, SAPia pyörittävän palvelimen nimi on epäilemättä Airam ja kickoff-pippalot järjestetään varmasti pimeässä - "kun ei vielä ole Valoa". Harhar.

+Suuri Sonera-selvitysspektaakkeli, suorana tv-lähetyksenä.

Kyllä mediataphtuma on sentään aina mediatapahtuma! Tälläkin kertaa tosin tökki Sasin tarttuminen Sonera-nettikirjan kirjoittajan nimettömyyteen. Tekijän nimellähän ei pitäisi olla mitään merkitystä, ainoastaan esitetyillä väitteillä ja niiden perusteluilla. Sasi ja muut eivät tunnu näin ajattelevan vaan tekijän henkilöllisyydestä on muodostunut jonkinlainen avainkysymys, jolla pystytyään kätevästi väistämään Sonera-hässäkän substanssi.

Hei, miksi Arvopaperi-lehti ei tarjoa tuhannen euron palkkiota niistä tiedoista, jotka osoittaisivat Sonera-kirjoituksessa väitetyt Relanderin puhallukset kiistämättömän tosiksi tai epätosiksi? Eikö tällainen tieto nyt olisi huomattavasti parin toimittajan nimeä merkittävämpi asia?

- Epätoivoiset Nokia-analyysit. Tällä kertaa Nokia-ilmiötä yrittää selittää Business 2.0, joka on pannut toimittajansa seuraamaan Yrjö Neuvoa aina kesämökille saakka. Seuraus: normaalia Nokia-mytologian toistoa. Tällä kertaa kärjeksi tosin nostetaan Neuvo ja Nokian "epäortodoksinen" tuotekehitysmalli, joka on tavallisuudesta poiketen hajautettu. Eli tällä kertaa ei hehkutetakaan loppuun asti hiotusta logistiikkamallista, jota tähän asti on (erityisesti yrityksen itsensä taholta) tarjoiltu keskeiseksi selitykseksi Nokian huippumenestykseen.

Jutussa kerrotaan uskollisesti, kuhunkin projektiin osallistuneita haastatellen, Nokian menestysideoiden kuten puhelimen sisään kätketyn antennin ja NaviKeyn tarinat. Markkinoilta pois hivutettavan 5510:n ideoijaa juttuun ei ole saatu haastateltua. Sinänsä tietysti hienoa, että menestysten ideoijat tuodaan Nokialta mielellään framille, mutta suutarit ovat koko yhtiön suutareita.